Siinä vaiheessa kun kiikutin pakkauslaatikkoa postista kotiin, mietin vielä itsekseni että nyt olen ihan tosissani vähän pimahtanut. Kuitenkin avatessani samaisen laatikon ja huokaistessani syvästä ihastuksesta, totesin että pieni määrä pimahtaneisuutta on joskus ihan ok.
On olemassa tavallista överiyttä, ja sitten on uusi Irregular Choicen laukkuni, joka on beyond överi. IC ei koskaan petä.
Sitäpaitsi, jos itse joskus tokenen tästä hörhöilystä, veikkaisin että tyttäreni saattaa olla aika fiiliksissä kyseisestä laukusta parin vuoden päästä. Vaatehuoneeni on tässä mielessä melkoinen aarreaitta. Kun mietin miten paljon riemua itse vedin äitini muutamasta hassusta korkkariparista lapsena, niin minun värikäs kenkävarastoni on jo sen luokan huvipuisto että oksat pois. Tämä siis jos pikkuiselle ylipäänsä tulee prinsessavaihe (voihan olla ettei tule). Nähtäväksi jää 🙂
Olkoon tämä laukku virallinen raskausajan hullutukseni. Sen sijaan että olisin syönyt jotain omituisuuksia, ostin jotain hauskaa. Ja voin aina vedota hormoneihin. Ha.
