Vuoden 2019 asut koottuna yhteen – osa 2

Tässä toinen puoli vuoden 2019 asuista, heinäkuusta tähän päivään. 

Heinäkuu

Kesällä pukeutuminen on lähinnä helteen sietämistä eli vilvoittelun maksimointia. Heinäkuu on perinteisesti se kuukausi, kun epäpukeudun eli käytän jotain missä on helppo olla eikä vaatteet liimaudu iholle. Ei kyllä uskoisi, että olen heinäkuun lapsi, sillä inhoan hellettä 😀 Mutta jotain kivoja vaatteita löytyy tältäkin kuulta.

Elokuu

Heinäkuun helteistä suoraan Islannin vesisateisiin. Nyt olen omalla maaperälläni pukeutumisen suhteen. Eli siis että saa ylipäätään pukea vaatteita. Viihdyin ihan äärimmäisen hyvin Islannin ilmastossa villapaitoineni ja myssyineni <3 Oikeastaan tämä elokuun kattaus on koko vuoden kuukausista lempparini. 

Syyskuu

Ilmojen viiletessä Suomessakin pääsin käyttämään Marimekon kimonotakkiani. Kääntötakki toimii kahdella eri kuosilla ja sitä voi käyttää sekä mekkona että takkina. Tällaisia monikäyttöisiä vaatteita sietäisi olla enemmän!

Lokakuu

Lehtien tippuessa puista aloin kääriä villaa ympärilleni. Tuo itse tehty kaulahuivi oli ensimmäisiä neulomuksiani ja olen siitä tavatotman ylpeä edelleen. Sormiparkani olivat niin kipeät painavan neuleen jäljiltä, että jouduin pitämään pikku tauon puikkojen kanssa tuon työmaan jälkeen. 

Marraskuu

Marraskuussa luonto ei osannut päättää ollako lunta vai eikö, joten tasapainottelin kepeiden takkien ja paksumpien välillä joka päivä. Yleensä valitsin väärin ja joko palelin huulet sinisenä tai sitten hiihdin otsa märkänä hiestä. Kelin mukainen pukeutuminen on jostain syystä ollut aina hankalaa, sillä asetan tyylin etusijalle ja kelin määrittelemät kehykset ovat vain suuntaa antava. 

Joulukuu

Vuoden viimeinen kuukausi on ollut kuin syksyn jatke eli lunta ei ole juuri näkynyt. Tämä on mahdollistanut muitakin takkeja kuin toppiksia, mikä on hieno juttu. Erityisesti tuo sininen mekkomallinen Collectifin takkini sai lisäaikaa. Muuten joulukuun saldo jäi vähän pieneksi, sillä on ollut niin pimeää etten ole ehtinyt kuvailla juuri mitään asuja. Mutta tästähän maailma alkaa taas kirkastumaan, joten ei synkistellä liikoja.

Kuvissa vilahteli paljon samoja vaatteita ympäri vuoden, vaikka olen yrittänyt olla toistamatta itseäni liikaa asujen suhteen täällä blogissa. Tosiasiassa käytän samoja vaatteita ihan jatkuvasti, mutta en tietenkään kuvaa 4 x viikossa samaa kimonoa blogiin. Mutta jos asiaa ajattelee tarkemmin, ehkä pitäisi. Tyylibloggaajien nimenomaan pitäisi näyttää, että samaa vaatetta käytetään vuosia ja taas vuosia. 

Tyylivuotena 2019 oli vähän ankea. On helppo syyttää kiirettä, mutta se on ollut isoin syy mennä pukeutumisen suhteen sieltä mistä aita on matalin. Eli mikä tahansa vaate on sattunut osumaan ensimmäisenä käsiin, sillä mennään. Mutta sellaista se elämä on. Lupaukseni vuodelle 2020 on, että teen vähemmän töitä. Ehkä saan tyylini siinä samalla takaisin 😀