Aika on rientänyt ihan hurjaa vauhtia! Tuntuu kuin olisin sulkenut Nelliinan vasta viime viikolla, vaikka taukoa on kestänyt jo kolmatta kuukautta.
Kun laitoin blogin sivuun, ei ollut vielä tiedossa miten kerrassaan erikoinen kevät on tulossa. Koronapandemia on laittanut hyvin lyhyessä ajassa koko maailman polvilleen. Meidän perheen arkirutiinit ovat menneet täysin uusiksi etätöiden ja päiväkoti-ikäisen kotihoidon kanssa. Ihminen on kuitenkin yllättävän sopeutuvainen, joten pääasiassa eristäytyminen vain oman perheen pariin on sujunut ihan hyvin. Olen onnellinen, että voimme ylipäätään tehdä etätöitä ja rajoittaa sitä kautta koronan leviämistä.
Tilanne koskettaa meitä jokaista tavalla tai toisella, mutta ei todellakaan tasapuolisesti. En löydä oikeita sanoja kertomaan, miten pahoillani olen maamme yrittäjien, lomautettujen ja työttömien puolesta. Puhumattakaan terveydenhuollon ammattilaisista, jotka pelastavat ihmishenkiä vaarantamalla omansa. Unohtamatta niitä ammatteja, joissa ei voi olla etätöissä.
Voin vain omalta osaltani yrittää tsempata meitä ja muita, ja hoitaa oman tonttini niin hyvin kuin mahdollista. Noudattaa ohjeita ja pysyä kotona.
Kahden kuukauden blogiton aikakausi
Näiden muutaman kuukauden aikana olen tehnyt etätöitä ja käyttänyt vapaa-aikaani ulkoiluun, puutarhan hoitoon ja neulomiseen sekä ompeluun. Vapaa-aikaa on ollut hämmentävän paljon blogin lopettamisen jälkeen. Se on ollut suoraan sanottuna ihan hullua. Aluksi en tiennyt mitä teen kaikella vapaa-ajallani, etenkin kun koronan vuoksi myös sosiaalinen kalenterini tyhjentyi. Kesti viikkoja, että pääsin irti siitä tunteesta, että on pakko päivittää blogia. Rutiineista on yllättävän vaikea irtautua. Nyt aletaan olla siinä pisteessä, etten enää mieti kameran ottamista laukkuun tai pyörittele juttuideoita päässäni.
Sosiaalinen eristäytyminen toi tilaa suuremmille käsityöprojekteille, kuten elämäni ensimmäiselle villapaidalle. Se oli kuulkaa eräänlainen merkkipaalu elämässä, että sain tehtyä islantilaisen villapaidan! Villapaitani vielä onnistui niin hyvin, että käytän sitä melkein joka päivä.
Jos olen jostain käsityöstäni ylpeä niin tästä:
Valtava määrä kirjoneuletta ja tein lopulta vain yhden hutisilmukan 😀 Onneksi se oli helppo korjata jälkikäteen päälle kirjomalla.
Neuleen mallit ovat Islantilaisia neuleita -kirjasta. Siinä on Riddarin hieman tuunattu yläosa ja alaosa puolestaan on Aftur-neuleesta, josta tein vielä kevyesti A-linjaisen. Kun neuloo itse, saa säädettyä tällaisiakin asioita mieleisekseen. Sanoisin, että oppimiskäyrä tässä neulomisasiassa on ollut melkoinen viimeisen puolen vuoden aikana.
Ei minulla oikeastaan ollut mitään sen ihmeellisempää asiaa. Ajattelin tulla sanomaan hei ja toivottaa voimia erikoisen tilanteen keskellä.
Harvoin sitä nykyään kommentoi blogeihin mutta nyt on pakko: ihana kuulla sinusta!! Toinen ihana asia on tuo neule, ihan hullun työn olet tehnyt, ei voi kuin hattua nostaa. Kivaa kevättä koko perheelle!
Oli kyllä urakka poikineen tämä neule 😂 kiitos paljon ja sinulle myös!
Jee! Olipa kiva lukea kuulumisia. 🙂 Pitikin laittaa viestiä tässä joku päivä ja kysellä, miten menee.
Sitten kun tämä koronaeristys on ohi ja ootte täällä landella niin meidän pitää sopia leikkitreffit 😊
Tosi hyvännäköinen neule! Mielenkiinnosta, pystytkö arvioimaan työtuntien määrän?
Tunteja meni varmasti useampi kymmenen, tein tätä pari tuntia kerrallaan melkein päivittäin kolmen viikon ajan ja sitten kaksi 6-8h rupeama 😬 mutta tein ihan extra huolellisesti, varmaan vähempikin nysvääminen olisi riittänyt 😄
Hei vaan itsellesi! Eipä mullakaan oo sen ihmeempiä ku et tässä ku itelläkin on aikaa, niin oon lukenut vanhoja blogipostauksiasi – nyt jo toiseen kertaan (!). Harmi vaan et osa kuvista on häipyneet jonnekin. Vaikeuttaa asukuvien katselua :D.
Hahaa 😄 tämän blogin siirrossa on mennyt vihkoon ihan kaikki, en saa millään järki keinolla vanhoja postauksia ja kuvia siirtymään. Olen ihan viittä vaille luovuttamassa vanhan materiaalin suhteen 🙈
PS. Tosi upee toi neule!
Kiitos paljon 😊
Oli kiva kuulla sinusta! Jossain vaiheessa mietinkin, laitoinko sinua ollenkaan seurantaan… mutta varmasti tauko on tehnyt hyvää kaikkien bloggaamisvuosien jälkeen.
Voimia sinulle ja perheellesi tähän erikoiseen kevääseen.
Et uskokaan miten hyvää, tässä on vasta tajunnut miten vähän vapaa-aikaa minulla aiemmin oli, ja siihen päälle jatkuva paniikki ettei ehdi tehdä kaikkea 😅 Mutta kyllä tämä tästä tasaantuu pikkuhiljaa.
Kiitos paljon ja samoin sinulle!
Upea villapaita, lankakin ihanan ”orgaanisen” näköistä 🙂 Miten toteutit A-linjan, tai siis mihin kohtiin teit lisäykset ja kuinka paljon silmukoita lisäsit vs. suora malli? Itselläni on elämäni ekan villapaidan neulominen vielä aloittamatta, mutta some day kunhan kerään rohkeutta 😀
Eli tuo helmaosa on silmukkamäärältään yhtä kokoa suurempi kuin yläosa, ja sitten vaan kavensin ne ylimääräiset silmukat pikku hiljaa 2o yhteen 2 silmukkaa per kerros noin puolivälistä helmaa – kainalot välillä 😊 eli sitten kainaloiden kohdalla silmukkamäärä on ”takaisin” siinä oikeassa koossa. Tajusikohan tästä nyt mitään 😅
Upea villapaita! ♥️ Ihanaa kun kirjoittelit kuulumisia, olen niin kaivannut sun blogia! 😍
Kiva kuulla 😊 Oli jotenkin kauhean jännää pitkästä aikaa kirjoittaa 😄
Kiva kun kirjoitit! Hieno neule 🙂
Komppaan muita, ihana kuulla sinusta! Villapaita on tosi hieno – ei kyllä yllätä kun olet niin nopea oppimaan:) Hyvää kevään jatkoa, toivotaan että tämä koronapoikkeustila kaikkine kauheine vaikutuksineen menee joskus ohi…laittelethan kuulumisia ja kuvia aina kun jaksat.