Tasan viimeinen paljettivaate, jonka ompelen

Olkaa hyvät, ja muistuttakaa minua otsikon lupauksesta, jos alan joskus vielä haaveilla paljettivaatteiden ompelusta. Tämän vihreän topin ompelussa ei katkennut kuin kaksi neulaa, mutta se oli silti oiva muistutus siitä, että helpompiakin kankaita on olemassa. Se on ihan sama miten varovasti yrittää ommella, tai ratkoa enimpiä paljetteja edes veks. Silti onnistun pilkkomaan neulan poikineen.

Toppi on toteutettu oman Suuri Käsityö -lehden mallistoni kaavalla. Olen tähän mennessä huristanut kaavan avulla jo kukallisen, hapsullisen, vaaleanpunaisen ja mustan topin. Samalla kangasvarastoni on huvennut mukavasti, sillä hulmuhelmainen A-mallinen toppi syntyy yllättävän pienestäkin kangaspalasta. Juuri sellaisista kuin tämä paljettikangas, jolle en aiemmin keksinyt käyttöä. 

Inspiraatio toppiin tuli ilmiselvästi Irlannin reissusta 😀