En osaa millään järjellä selittää, miksi tämä vintage-silkkimekko on kaapissani. Se on oikeastaan ihan kauhean värinen, mutta jotain siinä silti on. Veikkaisin sen olevan jotain kasarin tai ysärin tuotoksia, mutta materiaali taas on täyttä priimaa.
Hulmuava silkkimekko on mitä parhain kesävaate, sen kanssa ei takuulla tule kuuma. Tuo kaunis matsku ei välttämättä välity kuvasta, mutta se on todennäköisesti se syy miksi tämän kirppiksellä huomasin.
Tuntuu aika kaukaiselta tämä viime viikonlopun superkesä mökillä, kun tänä aamuna painelin varpaat hileessä töihin. Huomenna olen lähdössä mitä suurimmalla todennäköisyydellä Alpeille, joten sikäli tämä viileys on ihan hyvää harjoittelua. Tai sitten siellä on ihan huikea helle, mene ja tiedä.
Perillä pitäisi uskaltaa siellä sellaiseen aktiviteettiin kuin canyoning, joka saa tukan pystyyn pelkästä ajatuksesta. En oikeasti tiedä mitä hittoa päässäni liikkui, kun ilmoittauduin mukaan kyseiseen toimintaan. Tyylikäs aloitus uusien työkavereiden edessä, jos joudun peruuttamaan takaisin 😀 Ruksin myös itseni koskenlaskuun, vaikka pelkään vettä. Logiikka? ”Epämukavuusalue kasvattaa luonnetta, täysii tai ei ollenkaan!”
