Joskus elämässään harrastelijaompelija törmää haasteeseen, johon (koti)ompelukone ei pysty. Tässä on omalla kohdallani se projekti. Rennon villakangastakin tekeminen osoittautui ei-niin-rennoksi, kun koneeni ei kerta kaikkiaan pystynyt niin paksuun kankaaseen vaan veti takin etulistat ruttuun vaikka olisi päällään seissyt.
Löysin Eurokankaasta maailman kauneinta kuparinhohtoista villakangasta. Tietenkin palalaarista eli tämä palanen oli ainoa mahdollisuuteni onnistua. Takki oli muuten ihan ok ommella ja lopputulos oli siisti, mutta etulista. Voi hyvänen aika sentään. Kun on tehnyt 10 kertaa koko roskan uudelleen ja lopputulos on tämä, on varmaan pakko luovuttaa alkuperäisen vision osalta.
Luulen, että ratkon vielä kerran kuikkaan tuon etulistan ja jätän takin etureunat huolittelematta samaan tyyliin kuin hihansuut. Kimaltava kangas kaipaa vähän rosoa rinnalleen.
Toinen optio ratkomiselle olisi keksiä joku päälle ommeltava koristenauha tai muu härpäke (mustaa pitsiä?), joka peittäisi alleen nuo rypyt, mutta en tykkää patenttiratkaisuista vaan siististä lopputuloksesta.
Jos sattuu tulemaan aiheeseen liittyen jotain neronleimauksia tai ratkaisuideoita, niin otan mielelläni vastaan.
En luovuta näin hienon kankaan kanssa.
