Villi luonto takapihalla

On siinä vaan jotain pysäyttävää kun takapihalla käyskentelee lähes päivittäin villiä luontoa. Emme kuitenkaan asu pellolla tai metsän kyljessä vaan keskellä omakotitaloaluetta. 

Kuvat otettu ikkunasta, mutta nämä kaverit eivät vaihda välittömästi maisemaa vaikka menisi ulos pihaankin ihmettelemään. Pitävät vain silmällä ettei ihminen tule liian lähelle.

Huutonaurua pesukonehuovutuksen parissa – kuvat kertovat kuinka sujui

Se hetki, kun laitat pesukoneeseen patakintaan kokoisen jättiläistumpun ja ulos tulee epämääräinen nuken käsineen kokoinen nuhru. Tästä vähän tosielämän kokemuksia pesukonehuovutuksesta 😀

Aikuisen tumppu suoraan pesukoneesta:

No niin. Kässämessuilla kävi niin, että ihastuin Pirtin Kehräämön pisteellä kauniisti huovutettuihin tumppuihin. Myyjä kertoi, että tumput on tehty hahtuvalangasta ja huovutus tapahtuu helposti pesukoneessa. Ei siinä, viiden euron kerä kainaloon, kehräämön oma ohje auki ja neulomaan. 

Lähdetään siitä, että hahtuvalanka on täysi painajainen neuloa, sillä se katkeaa _koko_ajan_! En voi käsittää miten joku voisi neuloa tuolla langalla siistiä jälkeä. Yhtä todennäköistä olisi neuloa pumpulista kunnollinen lapanen. Olen toki täysin aloittelija tässä neulomishommassa, eivätkä otteeni ole ehkä vielä kovin hienostuneet, mutta hahtuvalanka on ihan mahdoton. Pelkästään 6-koon puikkojen paino veti lankaa poikki.

Sain hahtuvalangasta aikaan niin ruman ja ison neuletumpun, että nauratti jo ennen pesukoneeseen laittoa. Kokoluokkaa voi hahmottaa tästä kuvasta alta, jossa vierekkäin valmis tumppu ja ennen pesukonetta -tumppu. 

Vaikka usko loppuikin jo ensimmäisten senttien aikana, pikersin kuitenkin tumput valmiiksi ja heitin ohjeen mukaisesti 40 asteen ohjelmaan pesukoneeseen. Sitten odottelin innoissani lopputulosta. Kun kone lopulta piippasi valmistumisen merkiksi, avasin rummun ja… no, lopputulos näkyy postauksen ensimmäisessä kuvassa. 

Ei tullu naurulle loppua. Vasta siinä vaiheessa aloin hädissäni googlata ”pesukonehuovutus kokemuksia” ja löysin joltain keskustelufoorumilta maininnan, että joskus tumppua pitää runnoa muotoonsa voimalla. Siinä sitten ängin tumpun sisään hiuslakkapulloa ja hammasharjan vartta, että sain kiskottua huopunutta nuhrua edes etäisesti tumppua muistuttavaan muotoon. 

Sitkeys palkittiin siinä mielessä, että nyt meidän 5-vuotiaalla on ihan ok huopatumput talveksi. Ei ihan tullut sitä mitä piti eli aikuisen tumput, mutta jotain kuitenkin. Värihän tässä langassa on mitä kaunein. 

Jos eläisin instagram-elämää, olisin tietysti julkaissut vain lopputuloksen eli plikka ihan näteissä huopatumpuissa ja kanervia ja lumihiutaleita ja pari aforismia, ja kertonut, että Niinan neulepajalta tupsahti tällaiset 😀 

Tässä olisi ehkä kannattanut toimia siten, että olisi laittanut tumput ensin pikaohjelmaan, ehkä ne olisivat jääneet suuremmiksi. Toisaalta, koska en saanut tasaista neulejälkeä hahtuvalangasta aikaan vaikka olisin seissyt päälläni, niin erittäin tiivis pieni tumppu peitti ainakin ne harakanvarpaat neuleesta. Itseasiassa näkyville ei jäänyt yhtäkään silmukkaa, kun neule huopui huopakankaaksi asti. 

Että tästä vähän oikeita kokemuksia pesukonehuovuttamisesta, ei välttämättä suju kuin strömssössä. Tulipahan kokeiltua. Pinkki hahtuvalankakerä saa odottaa hyllyssä hetkisenkin aikaa, että pääsen ensin näistä traumoista yli.