Kun ymmärsin että kirjoneuleen sunnittelu on lopultakin vain ruutupaperi ja kynä, aloin hahmotella omaa kirjoneulekuviota. Tai siitä se lähtee, kun alkaa opettelemaan ja kokeilemaan.
Nimesin ensimmäisen mallini Kangassaareksi paikallisen luontoretkipaikan mukaan. Akaan Kangassaaressa on paljon kaatuneita puita ja jokin niissä puuvanhuksissa kiinnostaa. Ikuistin puita ensin valokuviksi ja sitten aloin hahmotella Kangassaaren maisemaa ruutupaperille.
Testasin kuviota ensin yksinkertaiseen pyöröhuiviin, jonka lopputulos on nähtävillä tässä postauksessa. Tällä hetkellä puikoilla on saman setin villasukat. Ehkä pitää kokeilla vielä lapasia ehtiessään.
Omat piirrokset vievät neulomisen opettelun ihan uudelle tasolle kiinnostavuudessa. Minulla on aina ollut valtava into tehdä käsillä. Kirjoneuleiden piirtäminen on mielettömän hauskaa! Suosittelen lämmöllä. On ihan erityisen palkitsevaa nähdä lopputulos kun on ensin piirrellyt vähän 🙂