Muodikkaat syysvaatteet kirppiseltä pikkurahalla – näin se käy

Tällä hetkellä muotilehdet ovat pullollaan inspiraatiota ihanan syystyylin luomiseksi. Imen surutta vaikutteita lehtien ja katalogien sivuilta sekä netistä. Esimerkiksi Paco Rabanne ready-to-wear fall 2019 tarjoaa loputonta inspiraatiota. (Linkki vie Voguen kuviin).

Kun on ensin tarpeeksi uinut inspiraatiomateriaalissa, on aika siirtyä etsimään omasta vaatekaapista tyyliin sopivia vaatteita ja asusteita. Usein sopivia yksittäisiä vaatekappaleita ja asusteita löytyy kotoa, kun siivilöi vaatekaappiaan tietty inspistyyli kirkkaana mielessä. 

Jos nyt kuvitellaan, että musta-valko-minimalisti olisi yllättäen ihastunut Rabannen kukkamekkoon, kannattaa suunnata ensin kirppikselle. Kun on mielessä tietty tyyli, myös kirppiksilla metsästäminen on helpompaa. Yleensä itsepalvelukirppikset ovat halvempia kuin nettikirppikset, joten voi olla mielekästä katsastaa ensin ne. 

Tämä syystyylini on luotu 100% kirppislöydöistä. Näyttää ajankohtaiselta, vaikka mukana on vintagea, modernia sekä merkkivaatteeksi luokiteltava villakangastakki (Armani Jeans – 10 euroa paikallisella kirppiksellä).

Hieman huonommassakin kunnossa olevat kotimaiset vintage-saappaat voi yrittää pelastaa suutarilla. Nämä konjakin väriset saappaat maksoivat kirppiksellä pari euroa ja olivat hintansa mukaisessa kunnossa. Totesin kuitenkin, että luottosuutarini on ennenkin kyennyt ihmeisiin. Huolto maksoi pari kymppiä ja sen jälkeen saappaat ovat olleet aktiivikäytössä jo vuosia! 

Kun ostaa vanhaa suomalaista kenkäosaamista, voi olla melko varma korkeasta laadusta sekä korjausmahdollisuudesta. Ennen vanhaan kengät tehtiin korjattavaksi eikä kertakäyttöisiksi. Sama väite pätee vintage-vaatteisiin. 

Tämä Soya Conceptin mallikappalemekko löytyi Radiokirppikseltä Tampereelta. Sen hinta oli kirppisvaatteeksi todella suolainen (30 e), mutta kyseessä oli käyttämätön mekko jossa laput kiinni. Totesin, että tällä kertaa teen myönnytyksen hinnassa sillä enempää tuskin voi näköiseni mekko ollakaan. 

Käytetyt mekot maksavat kirppiksellä pääasiassa alle 10 euroa, paitsi jos niihin on leivottu merkkilisää. Minulle vaatteen niskalappu on ihan yhdentekevä, etsin omaa tyyliäni merkkien sijaan. 

Ylipitkä vintage-kaulakoru maksoi muistaakseni 0,50 euroa. Vanhat korut ovat kirppiksillä suorastaan naurettavan halpoja, joten ihan erityisesti kannattaa penkoa epämääräiset tilpehöörikasat. Käsiin saattaa osua kauniita vanhoja rintaneuloja, rannekoruja ja kaulakoruja eurolla kahdella. 

Vintagea kauniina suvipäivänä

Kun elämä on supistunut pitkälti oman tontin rajoihin, muutamankin tunnin reissu tuntuu jo repäisevältä lomalta. Hassua, mutta totta. Oli älyttömän piristävää lähteä auringon paistaessa Tampereelle Suvi-Vintageen ja sen jälkeen syömään porukalla. Sakun sisko on meillä viikonloppuvieraana, joten mukavaa tekemistä siinäkin mielessä. Tänään keli on ihan hanurista taas vaihteeksi, mutta eilen taivas oli sininen ja linnut lauloivat.

Tallipiha on aivan ihanteellinen paikka järjestää vanhan ajan vintage-markkinat, kompakti ja sievä kuin mikä. Suosittelen poikkeamaan ihan muutenkin, alueella on pieniä putiikkeja ja kahvila, ja mikä parasta, Milavidan palatsi ihan vieressä. Tosin tuo Näsinpuiston alue on tällä hetkellä aika vaiheessa tunnelikaivausten ja palatsin entisöinnin vuoksi joten ei ihan unelmakaunista juuri nyt.

Olin todella iloisesti yllättynyt vintage-myyjien kojuista, sillä vaatteet ja kengät olivat sekä hyväkuntoisia että kohtuuhintaisia. Vintagen suhteen on sen verran kirjavaa käytäntöä valloillaan, että välillä hintatietoinen ei voi kuin pyöritellä silmiään mitä kaikkea huonokuntoista roskaa myydään ylihintaan.

Vintage Gardenin vanhojen sormusten valikoima ja minun turvonneet niveleni eivät olleet hyvä yhdistelmä. En uskalla ostaa mitään sormuksia tällä hetkellä (vaikka kuinka houkutti), ennen kuin tiedän millaiseksi sormeni palautuvat. Sama juttu itseasiassa vintage-kenkien suhteen 🙁

Sisko löysi Cherisen turbaanien maailman:

Sukukokous Tallipihalla.

Tallista löytyi myös joku tuttu punapää oman kojunsa takaa…

…ja ties mitä ihanaa vanhaa tavaraa:

Lastenrattaat 1800-luvulta. Ihanan creepyt ja viehkot samanaikaisesti.

Pulla itse. Suvi-Vintagen vierailijoista ilahduttavan moni oli pukeutunut teemaan sopivasti, eli yleisönkin katseleminen sai hymyn huulille. Rakastan tällaisia tapahtumia mihin ihmiset panostavat. Katselin itsekin aamulla kaapistani olisiko mitään saumaa pukea jotain vintagea, mutta turha toivo. Trikoomuumina mennään.

Lopuksi houkuttelin vielä koko porukan Ravinteli ”Tampereen paras burgeri” Huberiin, eikä tarvinnyt pettyä tälläkään kertaa. Morjensta vaan että oli herkkua.

Minulle kävi ostosten suhteen taas kerran niin, että tarjolla oli aivan liikaa kaikkea ihanaa ja päädyin lähtemään (yhtä värikästä jatkojohtoa lukuunottamatta) kotiin tyhjin käsin. Olisin voinut valehtelematta tyhjentää melkein joka kojun mekoista ja hameista, mutta koska en pystynyt tekemään päätöksiä, en ostanut mitään. Ärsyttävää 😀