Tänä kesänä vanha kunnon kalastajanhattu eli bucket hat on taas tehnyt paluun. Minulle se edustaa jo kertaalleen elettyä aikaa eli ysäriä, ja lisäksi vielä Petri Nygårdia. Assosiaatiot eivät ole sieltä tyylikkäimmästä päästä, mutta rennonpuoleisia senkin edestä. Fakta on kuitenkin se, että hellehattuna kalastajanhattu on erittäin hyvä ellei täydellinen.
Koska perinteinen kalastajanhattu ei sovi omaan tyyliini, päätin tehdä siitä version joka sopii. Uusimmassa Suuri Käsityö -lehdessä on hatun peruskaava. Pohdin hattua katsellessani, miten käätäisin sen fiiliksen kohti vintagea. Lopulta se vaati kaavaan vain pientä fiksausta: hieman leveämpi lieri ja syvempi hattuosa.
Paras idea oli käyttää arkiseen hattumalliin huikeaa Finlaysonin Tom of Finland -kangasta. Kun katsoo hattua nopeasti, ei välttämättä edes huomaa mikä kangas on kyseessä. Sinivalkoinen väri on raikas ja sopii kesään täydellisesti. En käyttänyt aikaa kankaan asetteluun optimoidakseni printtiä esille, vaan asettelin kaavat ihan satunnaisesti että lopputulos ei olisi liian harkittu. Ehkä myös tästä syystä nopealla vilkaisulla ei välttämättä kuosia hoksaa.
Hattua voi käyttää kahdella tapaa. Ylempänä kuvat lieri suorana, jolloin hatun fiilis on jopa hieman cloche-hatun suuntaan eli 20-luvulle.
Tässä alla taas näkyy hatun lieri taitettuna ylös.
Tein hatun vuorenkin samasta Tom of Finland -kankaasta, sillä puuvilla on kaksinkertaisena todella ryhdikästä. Tästä syystä hattu ei kaivannut enää tukikankaita.
Kaavan muokkaus onnistui sen verran hyvin, että täytyy vielä tehdä samanlainen yksivärisestä mustasta kankaasta. Silloin lopputulos on selvästi juhlavampi kuin tämä rento lätsä.
